Minä näin surun
nousevan sinusta,
sinä kietouduit suruun
Suru asuu ihmisessä,
se on sumua, raskasta
ja läpinäkymätöntä
Surun kanssa on ihmisen
asuttava samaa sielua,
puhuttava sen kanssa
Ja suru peitti sinut
niin kuin merellä
peittyy saari sumuun,
katoaa ja eksyttää
Surulta en saattanut sinua nähdä
Katselin sumua,
sekin oli kaunis
kunnes katosi.
Tommy Tabermann
Uuteen Vuodatukseen siirtymisen vuoksi kommentointi on tilapäisesti suljettu tässä artikkelissa.
Kommentointi avautuu hyvin pian eli heti kun Vuodatuksen kommenttimoottori on jyrskäyttänyt kommentit lävitse myös tämän artikkelin kohdalla.